PT-Forest

MITÄ ON METSÄENERGIA?

Metsäenergia on bioraaka-ainetta, jota korjataan metsistä joko nuorten metsien hoidon yhteydessä pienpuustona, tai päätehakkuilta latvusmassan ja kantojen muodossa.
Yleensä nuorissa metsissä energiapuu korjataan ns. integroituna korjuuna, jolloin mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden tarvitsema ainespuu ja teollisuudelle kelpaamaton energiapuu korjataan metsästä samalla kertaa samoilla koneilla, joka on sekä ekonomisesti, että ekologisesti järkevää.
Metsäenergiaa voidaan käyttää ns. metsähakkeena teolliseen energian- ja lämmöntuotantoon sekä biopolttoaineiden tuotantoon, ja pilkkeinä ja pelletteinä yksityistalouksien sekä yritysten ja julkisten tilojen lämmitykseen.


ONKO METSÄENERGIA OIKEASTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ?

Verrattaessa kahta hiilidioksidipäästöiltään suunnilleen samantasoista energianlähdettä, joista toisen hiilitase on nolla ja toisen sata - eli puhutaan metsäenergiasta ja fossiilisista (kivihiili, öljy) polttoaineista - niin aseet fossiilisten polttoaineiden puolestapuhujilta riisutaan heti kättelyssä.
Metsäbiomassaa energianlähteenä käytettäessä - kunhan huolehditaan metsien vähintään poistumaa vastaavasta kasvusta - ei maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisäänny grammaakaan. Metsäbiomassaa poltettaessa vapautuu sama määrä hiilidioksidia, kuin jätettäessä se maastoon lahoamaan. Määrä on sama, kuin mitä metsä kasvaessaan sitoo, eli puun hiilitase on nolla.

Toki metsäenergiaakin tuotettaessa, kuljetettaessa ja poltettaessa päästöjä syntyy, mutta verrattaessa fossiilisten polttoaineiden käytön, tuotannon, sekä ympäri maapalloa tapahtuvien kuljetusten aiheuttamiin päästöihin, ei ko. energiantuotannon muotoja voida käytännössä edes vertailla keskenään.

Päästöjen suhteen metsäenergian kanssa ainoa vertailukelpoinen energiantuotantomuoto on ydinvoima, jos puhutaan riittävästä tuotannon volyymista. Tuuli- ja vesivoima ovat lähes päästöttömiä, mutta marginaalisia energiantuotantomuotoja nykyiseen ja tulevaan energiankulutukseen, jollei kansalaisten kulutusta radikaalisti alenneta.

Ydinvoimasta puhuttaessa; haluammeko todella jättää tuleville sukupolville koko ajan kasvavan "lahjapaketin", jonka puoliintumisaika on kymmeniätuhansia vuosia?
Myös ydinvoimaloiden turvallisuudesta puhuttaessa Harrisburg, Tshernobyl, Fukushima ym. puhuvat karua kieltään. Jossain, jonain päivänä, tapahtuu vakava ydinvoimalaonnettomuus.
Varmasti.


ONKO PUULÄMMITYS TALOUDELLISTA?

Jos lähdetään liikkeelle alkujuurilta, eli energiantuotannosta, niin kaikki työpanos joka voidaan suorittaa paikallisesti, on kansakunnalle taloudellisesti ja ekologisesti eduksi. Metsäenergian/polttopuuntuotannon paikallinen työllistävyysvaikutus on suuri verrattuna ulkomailta ostettaviin energianlähteisiin, ja miltei kaikesta paikallisesti tuotetusta palvelusta maksettava korvaus jää paikalliseen kiertoon.

Toiseksi, esim. kuivan koivuklapin keskimääräinen kWh-hinta etelä-Suomessa on noin 6-6,5snt/kWh (lämpöarvo n. 1000-1200kWh/i-m3), kun taas eteläsuomalaisen suorasähkölämmitteisen omakotitalon pelkkä sähkön keskimääräinen myyntihinta on 5,95snt/kWh - ja päälle toinen mokoma siirtoja ym. - eli jos puita (vaikka valmiinakin ostettuja) todella viitsii pesään kantaa, on säästö sähköllä lämmittämiseen verrattuna huomattavaa.


MIKÄ ON PARAS POLTTOPUU?

Se riippuu käyttökohteesta. Tehokkaaseen uunilämmitykseen, varaaviin takkoihin ja leivinuuneihin järkevin valinta on kotimainen koivu.
Mm. saunankiukaisiin suositeltavin puu on leppä hieman pehmeämmän lämpönsä takia. Mutta toki kaikki kotimaiset puulajit ovat aivan hyviä polttopuita mihin tahansa tarkoitukseen.


MIKÄ ON IRTO-, ENTÄ PINOKUUTIO?

Irto- eli heittokuutio ja pinokuutio ovat pilkotun polttopuun tilavuuden mittaamiseen käytettyjä mittayksiköitä. Pinokuutio tarkoittaa esimerkiksi metrin halkoja ladottuna metrin pituiseen ja metrin korkuiseen kasaan.
Irtokuutio tarkoittaa 1m x 1m x 1m tilaa, johon pilkotut puut kipataan tai ajetaan kuljettimella sikinsokin.
Yksi irtokuutio klapeja vastaa noin 0,67:aa pinokuutiota, eli kolmen irtokuution kuormasta tulee pinottuna n. kaksi pinokuutiota.
Nykyisin käytetyin mittayksikkö polttopuukaupassa on irtokuutio.

Tiedot